Pienjännitteen loistehon kompensoinnin rooli. Ensinnäkin meidän on selkeytettävä loistehon käsite ja tunnustettava loistehokompensoinnin merkitys. Loistehokompensointiin tulisi sisältyä perusloistehon kompensointi ja harmonisen loistehon kompensointi. Tässä on joitain aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja analyyseja pienjännitteen loistehon kompensoinnista viitteellesi ja opiskeluun työssäsi.
(1) Mitkä ovat korvauskaappien standardit? Mitkä ovat kondensaattoreiden standardit?
1) Asiaankuuluvat koneministeriön standardit:
JB/T 7115-2011 Pienjännitemoottorin paikan päällä oleva loistehon kompensointilaite
JB 7113-1993 Pienjänniteshunttikondensaattorilaite
2) Asiaankuuluvat sähköministeriön standardit:
DL∕T 597-2017 Tekniset ehdot pienjännitteisen loistehokompensointiohjaimen käytölle
3) Kansallinen standardi
GB/T 15576-2008 Pienjännitteinen täydellinen loistehon kompensointilaite
GB/T 12747.1-2017 Itsekorjautuvat shunttikondensaattorit vaihtovirtajärjestelmille, joiden nimellisjännite on 1000 V tai vähemmän Osa 1: Yleistä
GB/T 12747.2-2017 Itsekorjautuvat shunttikondensaattorit vaihtovirtajärjestelmille, joiden nimellisjännite on 1 000 V tai vähemmän Osa 2: Vanhenemistesti, itsekorjautumistesti ja destruktiivinen testi
(2) Miksi järjestelmään pitäisi asentaa tehokondensaattorin kompensointilaite?
Asynkroniset vaihtovirtamoottorit, sähköhitsauskoneet, induktiokeittimet ja muut teollisessa tuotannossa laajasti käytetyt laitteet ovat kaikki induktiivisia kuormia. Energian muuntoprosessin aikana nämä induktiiviset kuormat saavat niihin kohdistuvan jännitteen johtamaan virtaa kulman verran. Tämän kulman kosinia kutsutaan tehokertoimeksi. Kun tehokerroin eli loisteho on erittäin suuri, on olemassa seuraavat vaarat:
1) Lisää linjavirtaa, lisää linjahäviötä ja hukkaa sähköenergiaa;
2) Linjavirran lisääntymisen vuoksi, kun siirtolinja on kaukana, linjan jännitehäviö on suuri ja jännite on liian alhainen, mikä voi vaikuttaa laitteen normaaliin käyttöön;
3) Muuntajien tai generaattoreiden loisteho on suuri, ja muuntajan tai generaattorin virrananto on myös suuri. Usein lähtövirta on saavuttanut nimellisarvon. Tällä hetkellä, jos kuormaa lisätään, on tarpeen lisätä toinen muuntaja tai generaattorisarja, mikä tuhlaa resursseja; kondensaattorin kompensoinnin jälkeen muuntajan tai generaattorin lähtövirta pienenee huomattavasti samalla kuormituksella, ja kuormitusyksikkö kestää sen, vaikka sitä nostettaisiin. Toista muuntajaa tai generaattoria ei tarvitse lisätä, mikä voi säästää resursseja.
Kuva
4) Teollisuuskäyttäjiä, joiden kuukausittainen keskimääräinen tehokerroin on alle 0,92, ja tavalliset käyttäjät alle 0,9, saavat erisuuruiset sakot virtalähteen hallintaosastolta.
Rinnakkaiskondensaattorin kompensointikaapin lisääminen on yksi tehokertoimen kompensointimenetelmistä (on myös menetelmiä, kuten yliviritettyjen synkronisten moottoreiden, vaihesäätimien ja asynkronisen moottorin synkronointi).
(3) Mitkä ovat nykyiset standardit tehokondensaattoreille, joita käytetään kompensointiin?
Kaksi nykyistä standardia ovat:
GB/T 12747.
GB/T 12747.2-2017 Itsekorjautuvat rinnakkaiskondensaattorit vaihtovirtajärjestelmille, joiden nimellisjännitteet ovat 1000 V tai alle Osa 2: Vanhenemistesti, itsekorjautumistesti ja tuhotesti